Olen niin kiitollinen, kun Veikko-veli on löytänyt niinkin mukavan tytön kuin Lahja. Kun Veikko meni kihloihin Lahjan kanssa, mummo oli ensin hyvin tohkeissaan. Mutta kun hän sai kuulla, että avioliittoon vihkiminen tapahtuisi kreikanuskon mukaan, niin silloin hänen leukapielensä loksahtivat auki. Olihan hän tiennyt, että Lahja Pöppönen oli evakkona tullut Raja-Karjalasta, Suojärveltä muuttanut Karttulaan. Olihan hän joskus käynyt Pyhän Nikolauksen kirkossakin, mutta papin hospotipomiloi – sanomisista ei ollut ymmärtänyt mitään. Ja asuihan Korttelin pihassa Viipurista tullut leskirouva, joka kävi samanuskoisessa Tuomiokirkossa kuin hänkin, niin ei hän sitä evakkojen eriuskoisuutta sitten niin miettinyt.
Veikko ja Lahja olivat edelliskesänä tavanneet Kalliorannan tansseissa, samassa veneessä oli soudettu salmen yli tansseihin, ja siitä illasta ovat kulkeneet yhdessä. Lahja asuu yhdessä serkkutyttönsä kanssa alivuokralaisena Haapaniemellä, ja siellä Veikko ravaa nykyisin alvariinsa. Tosin Lahjan vuokraemäntä on tiukka neiti-ihminen eikä sallisi miesvieraita. Mutta kihlautumisen jälkeen Veikko on voinut olla siellä illalla klo 20.00 saakka. Mutta nyt nuoripari on suunnitellut häitään joulukuuksi, koska silloin he saavat hellahuoneen vuokrattua Niiralassa valmistuvan omakotitalon yläkerrasta. Ja silloin pitää olla avioliitossa, kun yhteen muutetaan. Kuka nyt kunniallinen pari susiparina asuisi.
Lahja sai vanhemmiltaan kihlajaislahjaksi sähkövuoan, kun alivuokralaisasunnossa ei ole keittomahdollisuuksia. Ja vuokraemännän liettä saisi käyttää vain silloin, kun siinä on vuokraemännän tekemä tuli. Veikko kehuu, että Lahjan tekemä makkaravuoka on maailman parasta ruokaa. Lahjan makkaravuokaan laitetaan ensin kuutioina suomimakkaraa, joka ruskistetaan ihrassa (voikin käy), lisätään kuoritut perunakuutiot, ripaus suolaa ja pippuria. Vesi laitetaan päälle. Paistetaan 35–40 minuuttia. Jos on porkkanoita, sipulia tai purjosipulia, niin sitten niitäkin voi laittaa.
Maire
Onni asuu arjessa 